keskiviikko 19. maaliskuuta 2014

Elämän hurjinta aikaa

Samuli Putron runo "Nuoruus on murhenäytelmä" on kokoelmasta Albumilla Elämän juhla (2009). Runo kuvailee erilaisin vertauskuvin nuoruuden aikoja. Runoa lukiessani tulee tunne, että Samuli Putro puhuu omasta nuoruudestaan. "Vaikken koskaan myönnä että halajaisin takaisin vuosiin finnivoiteiden" on Putro kirjoittanut. Vaikka Putro selvästi käyttää runossaan omia nuoruuden kokemuksiaan, on nuoruus silti ainakin suurimmalla osalla pääpiirteittäin samanlainen. Jokainen voi mielestäni löytää itsensä runosta. Runo herättää ristiriitaisia tunteita. Tietyt säkeistöt hymyillyttää, mutta tietyissä kohdissa tulee jopa hieman närkästynyt tunne. Mielestäni otsikon lukiessani tuntui siltä kuin nuoruus olisi jokin vankila. 

Runossa ei ole varsinaisesti säkeistöjä, mutta säkeitä on 48. Toistuvia ilmauksia on runossa muutama. Yksi toistuvista ilmauksista on esimerkiksi "Nuoruus on murhenäytelmä". Alkusointuja on toistuvissa ilmauksissa kuten "Nuoruus on ventti leuassa, Saarivaltio eristyksissä". Runon rytmi on tasainen ja se ei muutu huomattavasti missään vaiheessa.

  Runossa on käytetty paljon vertauskuvia. "Nuoruus on ventti leuassa, naurunpyrskähdys kuilun partaalla" kertoo Samuli runossaan. Runossa käytetään paljon metaforaa niinkuin edellisestä lainauksesta voikin huomata. Mielikuvat tukevat hyvin runon tarinaa. Kun yhdessä kohdassa puhutaan tupakan savusta niin tuntuu melkein kun tupakan voisi haistaa nenässään. Runoa lukiessaan voi kuvitella kaiken päässään ja se tekee runosta mielenkiintoisen. Kirjoittaja on onnistunut valitsemaan runoon hyvin nuoruudeelle tyypillisiä piirteitä. Samuli Putro on ehkä halunnut sanoa runollaan, että vaikka  nuoruus tuntui silloin vakavalta niin nyt jälkeenpäin sitä voi miettiä jopa kaivaten. 

 

keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Kuka minä olen?

Novellin "Hän nauraa usein" on kirjoittanut Rosa Liksom. Novelli on Maa nimisestä novellikokoelmasta ja se on ilmestynyt vuonna 2006. Novelli kertoo naisesta kenen kerrotaan olevan aina iloinen ja positiivinen. Novellissa puhutaan siitä kuinka nainen on osaston paras työntekijä. Mielestäni novellista saa sellaisen kuvan, että nainen on sairas ja joutuu asumaan sairaalassa. Nainen on niin sairas, että kuvittelee olevansa yksi hoitajista ja luulee kaiken olevan hyvin. Nainen on kuitenkin onnellisempi kuin kukaan, koska ei itse tajua tilannettaan.

Novellia ei ole kirjoitettu puhekielellä ja sen tyyli on neutraali. Novellissa ei kuvailla tapahtumia ja se etenee kokoajan tasapaksusti eteenpäin. Novellin lopussa naista tullaan hakemaan pois, mutta sekin kerrotaan rauhalliseen sävyyn. Novellin kertoja on kaikkitietävä kertoja, sillä kertoja tietää naisen tunteet ja ajatukset. Kertoja tietää, että nainen tuntee potilaiden tuskaa sisällään.

Miljöö on sairaala. Sairaalaa kuvaillaan kylmäksi ja kolkoksi laitokseksi, joka saa aikaan karun mielikuvan. Novellissa puhutaan eri osastoista, jotka tuovat mieleen likaisen valkoiset käytävät joista haarautuu potilaiden huoneita. Novellin päähenkilö on nainen, joka osaa aina lohduttaa ja sopeutua toisten rooleihin. Naisen kerrotaan olevan jollakin tavalla mielestäni liiankin täydellinen. Nainen vaikuttaa liian onnelliselta ollakseen terve tai tavallinen ihminen. Sain naisesta jopa hieman hullun kuvan novellin perusteella. Muita henkilöitä ovat muut potilaat ja työntekijät, sekä kaksi miestä jotka tulevat hakemaan naisen lopussa. Potilaiden kerrotaan pitävän naisesta. Lopussa ilmestyviä kahta miestä kuvaillaan tavallisiksi, mutta hieman pelottaviksi miehiksi.

Mielestäni novellissa on muutama aika isokin aukko. Novellin tarinaa voi tulkita monella tapaa ja siitä ei voi olla varma. Novellissa ei kerrota tarkasti, että kuka nainen on tai miksi hän on aina niin iloinen. Novellin loppu jää myös epäselväksi, sillä kaksi miestä hakevat naisen, mutta syytä ei kerrota. Mielestäni novellia on hankala tulkita ja ratkaisuja tuntuu olevan monta. Novellin olisi voinut tulkita myös niin, että nainen on tehnyt jotain pahaa ja väärää vaikka olettaa aina muille, että on kiltti ja lempeä. 

Novellilla on yhteyksiä todellisuuteen, sillä novellin tapahtumat voisivat hyvin tapahtua oikeassakin elämässä. Novellin teema voisi olla vaikka se, että elämä voi muuttua hetkenä minä hyvänsä. Koskaan ei tiedä mihin joutuu tai mitä tapahtuu.

 

 


keskiviikko 12. helmikuuta 2014

(t.1)Kuvaus novellin päähenkilöstä

Novellin päähenkilöstä ei ole suoria kuvauksia novellissa. Ainoastaan suoraan kerrottu on, että päähenkilön nimi on Päivi. Novellin tapahtumista voi kuitenkin päätellä Päivin luonnetta ja olemusta

Novellissa on kerrottu hetkistä kun Päivi meikkaa tai on meikannut. Yhdessä kohdassa novellin tekstissä sanotaan, että "Maskara paakkuuntui ripsiin, vaikka kuinka huolella suti". Meikkaamisesta voi päätellä Päivin olevan ainakin vähän tyttömäinen. Tekstin perusteella saa kuitenkin sellaisen kuvan, että Päivi meikkaa koska hän on itsevarma. Yhdessä liiallisen mascaran ja puuterin kanssa itsevarmuuden tuntumaa lisää myös se kun tekstissä kuvataan Päivin varastavan isältä savukkeita. Päivistä saa sellaisen kuvan, että hän haluaa olla suosiossa. 

Kuitenkin suosion takana Päivissä on myös herkkä puoli, joka tulee esille kun yhdessä tekstin kohtauksessa kun Päivin mieleen muistuu muistot äidin hautajaisista. Päivillä on ollut rankka lapsuus äidin kuoltua, joten hänen vahvuutensa on varmasti kasvanut vanhenemisen myötä.


(t.2)Kaksi henkilöä, ja heidän identiteettinsä

1.Niina
2.50v
3.ei erityisiä jatkokoulutuksia
4.ammatti balettitanssija 28vuotiaaksi asti ja sen jälkeen koreografi
5.Helsinki
6.yksi tytär (Olivia)
7.baletti
8.liikunta&terveys
9.Oli tanssialan huipulla, mutta selkä rasittuu tanssimisesta pahasti ja ura loppui siihen. Antoi kaikkensa vain baletille, eikä ollut panostanut kouluun juuri koskaan. Menestyy kuitenkin myös koreografin uralla.

1.Olivia
2.15v
3. ylä-aste
4.ei ole
5.Helsinki
6.äiti (Niina)
7.baletti
8.matematiikka ja kemia
9.Panostanut balettiin pienestä tytöstä asti, koska äiti haluaa hänestä balettitanssijan. 



(t.3)Tarina

Niina ja hänen tyttärensä Olivia ovat matkalla Olivian elämäntärkeään esiintymiseen. Olivia esittää soolon huippu koreografeille, jolla hakee paikkaa kansallisoopperaan. Vaikka Olivia ei myönnäkkään kenellekkään haaveilevansa lääkärin urasta niin se on hänen oikea unelmansa. Äiti, joka on itse ollut balettialan huipulla, haluaa Oliviasta hänen kaltaisensa. Niinan selkään tuli vakava vamma jatkuvan harjoittelun takia ja balettiura päättyi yllättäen. Niinan intohimo balettia kohtaan näkyy nyt hänen toimiessaan tyttärensä valmentajana.Äiti ja tytär keskustelevat tulevasta suorituksesta. Keskustelu jatkuu siihen kun Olivia valittaa kipua alaselässä. Niina tuntee kylmiä väreitä ja mieleen muistuu lääkärikäynti joka ratkaisi kaiken. "Niina minulla on huonoja uutisia" kertoo lääkäri. Niinan ilme muuttuu kylmäksi ja hän tietää mitä odottaa. "Selän välilevypullistuma on vieläkin selässäsi eikä tanssiminen ole enää tervettä sinulle" Lääkäri jatkaa. Niina miettii vain miksi juuri nyt. Juuri nyt kun kausi on parhaimillaan ja olisi ollut tarkoitus tähdätä vaikka mihin. Niina tietää kyllä oikein hyvin että tämä ei ole leikin asia. Tanssiminen ei jää vain hetkeksi aikaa vaan ura oli tässä. Ei Niinasta ole sama asia harjoitella kerran kuukaudessa kun nyt on tottunut viettämään kaikki aamut ja illat tanssisalissa. Niina kiittää lääkäriä ja sulkee vastaanoton oven itku kurkussa. Ikävä muisto karmii Niinan selkäpiitä. Olivia ihmettelee synkkää ilmettä ja yrittää jatkaa keskustelua. Niina ei edes haluaisi ajatella, että Olivian selkä olisi loukkaantunut. Niina ajaa auton parkkiruutuun ja käskee Olivian nousemaan autosta. Nyt ei olisi aikaa miettiä muuta kuin tulevaa esiintymistä. 

sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Rikosromaani-arvostelu

Luin Leena Lehtolaisen kirjoittaman dekkarin Kuolemanspiraali. Kirjassa Maria Kallio saa tehtäväkseen selvittää nuoren taitoluistelijatytön Noora Niemisen murhan. Murha tapahtuu heti kirjan alussa kun Noora Nieminen löydetään parkkihallista tavallisen perheenäidin auton takaluukusta. Ylikonstaapeli Maria Kallio on raskaana selvittäessään Nooran tapausta ja ihan kirjan lopussa viimeisillä sivuilla hän synnyttää terveen lapsen. Murhaaja vaihtoehtoja on paljon, mutta lopulta selviääkin, että Nooran valmentaja Rami Luoto raiskasi Nooran kun tyttö oli vain 14 vuotias ja tämän seurauksena murhasi hänet parin vuoden päästä. Noora aikoi kertoa kaikille raiskauksesta joten Luoto kävi käsiksi Nooraan ja eteni niinkin pitkälle kuin kuolemaan. 

Kirja oli kokonaisuudessaan mielestäni hyvä. Missään vaiheessa en tuntenut suurta tylsistymistä lukiessani kirjaa vaan kokoajan mielenkiintoni kasvoi. Olen aina tykännyt katsoa televisiosta rikossarjoja ja pienempänä luin aina Neiti Etsiviä, joten tiesin jo alussa tämänkin kirjan olevan mieleinen. Pidin kirjassa myös luisteluaiheesta, sillä olen itsekkin tanssija eli tykään taiteellisista lajeista. Mielenkiinnon kasvamista lisäsi varmasti se, että murhaaja oli epäselvä arvata ja mieleni siitä kuka voisi olla murhaaja, muuttui kokoajan. 

Oli hyvä kun murha tapahtui jo heti kirjan alussa, sillä ensin ajattelin, että kirjan alku saattaisi olla hieman tylsä. Onneksi juoni lähti kuitenkin kulkemaan vauhdilla eteenpäin. En osannut arvata murhaajan olevan Rami. Usein kirjoissa käy ennalta arvattavasti, mutta tässä kirjassa ei tapahtunut niin. Kokoajan epäiltiin Vesku Teräsvuorta, joka oli joskus aikaisemmin ahdistellut Nooraa. Nooran äiti Hanna Nieminen oli kokoajan varma Veskun syyllisyydestä ja surun murtamana tyttärensä kuolemasta, hän ampui Veskun. Ampumatapaus kirjan keskellä sai yllättävän juonenkäänteen ja se teki kirjasta yhä paremman. Maria Kallio ei saanut estettyä Hannaa ampumasta Veskua, vaikka kertoi hänelle ettei mies ole syypää. Oli siis hyvin vaikea arvata kuka oli Nooran murhaaja vaikka murha oli lopulta erittäin selkeä ja johdonmukainen. 

Kirja oli tehty niin, että sitä oli helppo lukea. Alkupuolella puhuttiin paljon sukunimillä joten välillä jouduin palaamaan pari sivua taakseppäin ja tarkistamaan kuka olikaan Teräsvuori tai kuka oli Luoto, mutta keskivaiheessa henkilöt oli jo helppo muistaa. Kirjan kirjoittaja kertoi aika paljon kaiken Maria Kallion näkökulmasta ja kirjaa oli siksi selkeä lukea. Joihinkin kohtiin oli liitetty Noora Niemisen päiväkirjan pätkiä ja niitä oli mukava, sekä myös helppo lukea. Saatoin aluksi myös ajatella, että kirja sopisi paremmin ihan aikuisille, mutta siinä oli myös paljon nuoren elämästä kerrottuja asioita ja juuri äsken mainitsemani päiväkirja tekstit kertoivat asioita myös nuoren näkökulmasta. 

Jos ajattelen jotain huonoa kirjasta niin kirjan työpaikkakohtaukset olivat tylsiä. En pitänyt työpaikka kiistoista tai muista vaan eniten pidin kohtauksista kun murhan epäiltyä yritettiin pähkäillä. Oli tietenkin hyvä, että välillä tarina vähän rauhoittui, eikä kokoajan menty eteenpäin. En osaa sanoa muuta kritiikkiä, sillä mielestäni en sellaista löytänyt sen enempää. Voisin mielelläni lukea muitakin Lehtolaisen kirjoittamia Maria Kalliosta kertovia rikosromaaneita, vaikka en mikään suuri kirjojen lukija olekkaan. 

Kirjassa oli paljon omalla tavallaan raakojakin asioita, vaikka pahempiakin varmasti löytyy. Olen aina pelännyt helposti ja en pysty kauhuelokuviakaan katsomaan, mutta tämä kirja ei silti pelottanut millään tavalla. Kirjan pystyisi lukemaan herkkänahkaisempikin ihminen kuin esimerkiksi minä. Ajattelin jo jossain vaiheessa, että tulen kammoksumaan rikosromaaneja tämän kirjan lukemisen jälkeen, mutta näin ei tapahtunutkaan. 


perjantai 8. marraskuuta 2013

s.23 tehtävät 3,4,5
 
3. (Haza Hajipoori)
 
a) -Hakukoneiden löytämien sivustojen määrät: Google:3980, Yahoo:Ei kertonut sivustojen määrää, Bing:4400
 
-Hakukoneet järjestävät lähteet eniten katsotuimman mukaan.
 
-Käyttäisin googlea mieluiten hakukoneena, sillä olen aina käyttänyt sitä ja mielestäni se on yksinkertaisin ja selkein.
 
-Kuvahaku tulokset olivat lähes samat joka hakukoneessa.
 
b) Jos löytääkin vain huonoa ja epäluotettavaa tietoa tai saa väärän kuvan jostain asioista hakukoneiden tuloksien avulla. Joskus kun olen yrittänyt etsiä jotain niin en ole löytänyt 
 
4. (Tanssi)
 
a)-Artikkeli perustuu kuuteen eri lähteeseen. Lähteet on ilmoitettu artikkelin loppupuolella ja ihan ala laidassa. 
 
-Lähteet perustuvat aika paljon kirjoihin.
 
-Lähteet ovat varmasti luotettavia ja puolueettomia. Kirjat ovat kirjoittaneet hyvät kirjailijat, joten en usko niiden olevan mitenkään huonoja. Artikkeli kertoo tanssista eli en näe monia tapoja miten siitä aiheesta voisi olla puolueellinen tai puolueeton.
 
-Kuvat liittyvät tekstiin hyvin. Kuvia on viisi ja ne kaikki kuvaavat tekstiä.
 
5. (Iltalehti, Pakettiauton kuljettaja lensi kolarissa autostaan ulos, 8.11.2013)
 
a)- Kuva on lukijan kuva. Se on otettu onnettomuus paikalla ja onnettomuus hetkellä.
 
b)-Kuvatekstissä kerrotaan, että paikalla oli ollut useita pelastuslaitoksen yksiköitä. Se viittaa hyvin kuvaan, sillä kuvassa näkyy paloautoja ja poliisiautoja.
 
Mielestäni kuva houkuttelee lukemaan tekstiä, sillä ihmiset ovat uteliaita ja haluavat tietää onnettomuuksista. Kuvassa on niin monta pelastusyksikköä, että ihmiset varmasti kiinnostuvat
 
-Kuva viestittää tekstin aihetta hyvin, sillä se on otettu heti onnettomuuden jälkeen pelastuksen aikana.
 
-Kuvaa ei ole lavastettu tai kuvaaja ei ole ohjannut siinä olevia henkilöitä.
 
-On vaikea kuvitella mitään muuta kuvaa tähän artikkeliin.  
Moniääninen minä

1.Vilhelmiina: Nousen bussiin koulunjälkeen. Olen menossa ystävieni kanssa kahville, jonka jälkeen menen suoraan tanssiharjoituksiin. Istahdan alas ja huomaan, että joku tuijottaa minua. En tiedä kyseistä ihmistä, mutta jotenkin hän näyttää tutulta. Saatan olla myös väärässä. Mietin, olenko pukeutunut jotenkin omituisesti tai onko kasvoissani jotain. Minulla on kyllä ihan tavalliset farkut ja vihertävä talvitakki. Pipo, jossa on kaksi tupsua, saattaa herättää huomiota. Keski-ikäinen nainen jatkaa tuijottamista. Hymyilen hänelle ja yritän edelleen pohtia missä olen nähnyt hänet. Lopetan kiinnittämästä huomiota naiseen. On mukava päästä näkemään ystäviäni pitkästä aikaa, sillä olen ollut kiireinen.

2.Tuntematon: Tuossahan istuu lapseni tanssivalmentaja. Miksei hän tervehdi, mutta tuijottaa vain. Ehkä hän ei tunnista. Yleensä hän ei kyllä ujostele eli tuskin jättäisi moikkaamatta muuten vain. Minnehän Vilhelmiina on matkalla tähän aikaan päivällä. Yleensä hän olisi harkoissa tai valmentamassa. Nyt hän saattoi tunnistaa minut, tai sitten ei. Ainakin hän hymyili hieman, mutta saattoi tehdä sen muuten vain. 

3.Valmentaja: Vilhelmiinan ääni on liian kova. Ei harkoissa saisi puhua kokoajan. Hän ei kyllä ole ainoa joka huutaa. On hauskaakin välillä tarkkailla miten hän nauraa kokoajan tanssiessaan, vaikka keskittyminen ei olisi pahitteeksi. Tekniikkaa voisi vähän parantaa ja nilkkakaan ei ojennu tuossa liikkeessä tarpeeksi. Sanon sen hänelle harjoitusten jälkeen. Näyttääpä hän lyhyeltä kaikkien pidempien keskellä. Miten olenkin laittanut hänet tuohon kohtaan kuviossa. Kaikki muut lyhyet toisella puolella. Vilhelmiina on kyllä aina pirteä ja jaksaa nauraa, joka onneksi auttaa eläytymiseen.
 

tiistai 5. marraskuuta 2013

Kuolemanspiraali-Leena Lehtolainen

1.Kirjan kannessa on kuin leikeltyjä kuvia. Kuvat ovat asettuneet osittain päällekkäin. Yhdessä niistä on taitoluistelija ja yhdessä pelokkaat silmät. Muut leikellyt kuvat ovat vain värikkäitä ja kirjavia. Kannen väritys on hieman synkkä vaikka mustaa tai harmaata ei löydy. Pohjavärinä on viininpunainen, joka tekee kannesta jotenkin tumman, mutta leikellyt kuvat ovat värikkäitä. Kirjan nimi lukee kannessa väärinpäin vasempaa reunaa pitkin keltaisella. Leikellyt kuvat asettuvat kirjan kannen oikeaan ylälaitaan. Taitoluistelijan ilme kannen kuvassa on pelokas ja mielestäni kansikuva viestiikin sitä ja avuntarvetta. Kuva sopii kirjan teemaan, sillä kyseessä on taitoluistelijan murha, jota rikospoliisi alkaa selvittämään.

2. Olen lukenut muutaman ekan sivun ja murha on kerennyt jo tapahtua. Kirjassa raskaana oleva ylikostaapeli Maria Kallio ryhtyy selvittämään taitoluistelijatytön Noora Niemisen kuolemaa. En ole päässyt vielä niin pitkälle, että epäiltyjä olisi kuulusteltu. Maria kuitenkin epäilee syylliseksi eniten karaokekuningas Vesku Teräsvuorta, joka on ahdistellut Nooraa paljon aikaisemminkin. Kirjan alkuvaikutelma on ollut hyvä. Pidän urheilusta ja erityisesti taiteellisista lajeista kuten tanssista tai taitoluistelusta, joten kirja on ihan kiinnostava. Olen tyytyväinen, että valitsin tämän kirjan.