Elämän hurjinta aikaa
Samuli Putron runo "Nuoruus on murhenäytelmä" on kokoelmasta Albumilla Elämän juhla (2009). Runo kuvailee erilaisin vertauskuvin nuoruuden aikoja. Runoa lukiessani tulee tunne, että Samuli Putro puhuu omasta nuoruudestaan. "Vaikken koskaan myönnä että halajaisin takaisin vuosiin finnivoiteiden" on Putro kirjoittanut. Vaikka Putro selvästi käyttää runossaan omia nuoruuden kokemuksiaan, on nuoruus silti ainakin suurimmalla osalla pääpiirteittäin samanlainen. Jokainen voi mielestäni löytää itsensä runosta. Runo herättää ristiriitaisia tunteita. Tietyt säkeistöt hymyillyttää, mutta tietyissä kohdissa tulee jopa hieman närkästynyt tunne. Mielestäni otsikon lukiessani tuntui siltä kuin nuoruus olisi jokin vankila.
Runossa ei ole varsinaisesti säkeistöjä, mutta säkeitä on 48. Toistuvia ilmauksia on runossa muutama. Yksi toistuvista ilmauksista on esimerkiksi "Nuoruus on murhenäytelmä". Alkusointuja on toistuvissa ilmauksissa kuten "Nuoruus on ventti leuassa, Saarivaltio eristyksissä". Runon rytmi on tasainen ja se ei muutu huomattavasti missään vaiheessa.
Runossa on käytetty paljon vertauskuvia. "Nuoruus on ventti leuassa, naurunpyrskähdys kuilun partaalla" kertoo Samuli runossaan. Runossa käytetään paljon metaforaa niinkuin edellisestä lainauksesta voikin huomata. Mielikuvat tukevat hyvin runon tarinaa. Kun yhdessä kohdassa puhutaan tupakan savusta niin tuntuu melkein kun tupakan voisi haistaa nenässään. Runoa lukiessaan voi kuvitella kaiken päässään ja se tekee runosta mielenkiintoisen. Kirjoittaja on onnistunut valitsemaan runoon hyvin nuoruudeelle tyypillisiä piirteitä. Samuli Putro on ehkä halunnut sanoa runollaan, että vaikka nuoruus tuntui silloin vakavalta niin nyt jälkeenpäin sitä voi miettiä jopa kaivaten.